Rak.ins. Markku Heiskala / Outi Palttala-Heiskala - Arkinor Oy

1950-luvun talojen yleisimmät korjaustarpeet

Tarve korjaus- tai muutostöihin:
Rakennuksen korjaus ja muutostarpeeseen vaikuttavat todetut vauriot (kosteus- ja muut vauriot), lisätilan tarve, kosteiden tilojen varustetason parantaminen ja muut ajanmukaistamisen tarpeet.

Yleisimmät kosteusvauriot 1950-luvun taloissa
lähde: KTL B6/95 Pientalojen kosteusvauriot -yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen (1995)
Pientalojen kosteusvauriot -yleisyyden ja korjauskustannusten selvittäminen (1995) -tutkimuksessa todettiin, että joka toisessa suomalaisessa pientalossa on korjaustarvetta. Vaurioiden syitä tutkittaessa vauriot voidaan jakaa esim. seuraavasti:

Samassa tutkimuksessa selvitettiin 1950-luvun (30 talon tutkimusotanta, yleensä kellarillinen 1½-kerroksinen OK-talo) OK-talojen kosteusvaurioiden yleisyyttä rakennusosittain seuraavasti:

1. alapohjan vauriot 50 % tutkituista - perusmuurin vesieristyksen ja salaojituksen puutteellisuus. Kellarit olivat alkujaan pääasiassa maapohjaisia säilytystiloja, joissa ajoittain kertyvä kosteus pääsi imeytymään maapohjaan. Pesutiloissa oli puukiuas, jonka ansiosta saunan piipun yhteydessä oleva ilmanvaihtohormi kuivasi hyvin saunomisen tuoman kosteuden.
2. yläpohjan vauriot 50 % tutkituista-yleensä vähäisiä vaurioita, vaurion aiheuttajat mm. naulanreiät peltikatossa ja pyykinkuivauksen aiheuttama kosteuden tiivistyminen peltikattoon. Vauriot olivat kylmien ullakkotilojen ansiosta helppoja havaita ja korjata, jolloin ne pysyivät paikallisina ja vähäisinä.
3. vesiputkisto ja laitevauriot 33 % tutkituista-putkivaurio iäkkäiden vesijohtojen ruostumisen takia, pinta-asennusten ansiosta vauriot helppo havaita ja korjata.
4. ikkunat 10 % tutkituista. Ikkunoiden huoltoa ollaan usein laiminlyöty huoltovapautta mainostaneiden 80-90-lukujen aikana. Yleensä ikkunat ovat vielä kuitenkin korjattavissa ja niiden energiataloutta voidaan parantaa esim. tiivisteiden ja kolmannen lasin asentamisen kautta.
5. seinä 7 % tutkituista. Myöhempinä vuosikymmeninä yleistyneet seinien kosteusvauriot ovat pääasiassa kosteiden tilojen rakenteellisista puutteista johtuvia.
6. ilmanvaihtolaitteet ja -kanavat 3 % tutkituista. Ilmanvaihtokanavisto on pääasiassa savupiippujen yhteyteen muurattuja ilmanvaihtohormeja.
7. laitevauriot 3 % tutkituista.

Korjaushankkeen eteneminen
Kaikkien rakennusten kaipaamaa huoltoa kannattaa käyttää ensisijaisena korjaustyönä. Ennen perusteellisempiin korjaus- ja muutostöihin ryhtymistä kannattaa korjaushanke valmistella huolellisesti, jotta vältytään ylikorjaamasta ja varsinkin turhalta uusimiselta.

Rakennuksen lähtökohtien selvitys- ja suunnitteluvaihe
Ensimmäiseksi tarkastellaan rakennuksen yleisiä ominaisuuksia käyttökelpoisuusarviossa, sitten tutkitaan rakenteiden kuntoa. Näiden pohjatietojen avulla voidaan tehdä hanke- ja esisuunnitteluvaiheet ja sitten varsinaista suunnittelua varten rakennuksen inventointipiirustukset.

Kun rakennuksen suunnitteluvaihe on hahmollaan voidaan aloittaa vaurioituneiden rakenteiden purku. Kun vaurioiden laajuus on purkuvaiheen kautta selvennyt voidaan suunnitteluvaihe saattaa valmiiksi. Mikäli purkutöitä joudutaan tekemään myös muutoksia varten, ne tehdään myös tässä työmaavaiheessa (paitsi jos työt on vaiheistettu rakennuksen eri osiin esim. asumisen takia).

Purkuvaihe

1. selvitys lajittelumahdollisuuksista jätteille
2. selvitys mahdollisista ongelmajätteistä tai asbestipurkutöistä
3. selvitys työturvallisuustekijöistä -asianmukainen suojautuminen
4. selvitys miten paljon voi purkaa
5. lisähavainnot: rakenteista (rakennesuunnittelija)
6. tarvittavat lisätuennat
7. lisähavainnot: sähköistä (sähkömies)
8. väliaikainen sähköistys, vältä lattiaroikkia
9. Kellari- ja muissa kivirakenteisissa tiloissa purkutöissä avuksi timanttileikkauskalusto ja järeät piikauskoneet= oviaukot, betonilaatta
10. purkutyövaihe pitäisi suorittaa loppuun
11. siivouksen merkitystä ei pidä väheksyä
12. purkutyön lopussa varmistetaan, että työ voi jatkua suunnitellulla tavalla
    

Seuraavassa on käsitelty uusien lämpimien asuintilojen rakentamista kellari- ja ullakkokerroksiin. Vaurioituneiden rakennusosien korjausta käsitellään muualla Talotorin korjausosassa.

Korjaustyöt kellarissa

1. Ongelmana liiallinen kosteus >ulkopuolinen perusmuurin vesieristys ja salaojitus sekä kattovesille oma viemäröinti
2. Ongelmana liian matala kellaritila lämpimiä asuintiloja varten:
   1. usein maankaivutarvetta > lapiotyö tai bobcat-kaivuri
   2. mikäli perusmuuria korotetaan, voidaan anturan yläpuoli bitumoida, estetään kosteuden nousu muuriin
   3. korotusvalu tehdään 3-4 osassa/seinä
3. Maan alla olevissa tiloissa käytetään vain kiviaineisrakenteita (kevytsoraharkko)
4. Esimerkkiseinärakenne vanhan kellarin lämpimäksi asuintilaksi tekemiseksi:
   1. vanha betonimuuri
   2. ilmarako 20mm
   3. harkko 200mm (tartunnat n125x42, 4kpl/m2)
   4. tiilitasoite
5. Esimerkki lattiarakenne
   1. Maankaivu 300mm alle lopullisen lattiatason
   2. Maasta nouseva kosteus minimoidaan lattian alle asennettavalla sepeli- tai keyvytsorakerroksella 200 mm
   3. Betonilaatta 100mm+ finfoam 50mm (kun kevytsorapatja 200 ja maalajina esim. kuiva hiesu)
   4. Kantavat seinät ja -pilarit omille anturoille
   5. Tekniseen tilaan tarkistuskaivo pohjaveden tarkkailuun
   6. Radon alueella laatan reunatiivistys ja radonputkitus lecapapuun (tarvittaessa radonkaivo ja liitos hormiin)

Korjaustyöt ullakkokerroksessa

1. Ongelmana luontevia tilaratkaisuja haittaavat palkit tai pilarit: selvitetään kantavat rakenteet ja tehdään uudet lisätuennat ennen vanhojen tukien poistoa
2. Portaan paikan valinta ja suunnittelu (mikäli ullakkokerrokseen ei ole vielä toimivaa porrasyhteyttä)
3. Tuennat ja oikaisut tehdään ennen uutta vesikattoa.
4. Varmistetaan, että ruoteen alle tuleva tuuletusväli toimii kauttaaltaan (100 mm), myös räystäällä. Räystään tuuletusraot suojataan linnuilta ja jyrsijöiltä metalliverkolla (silmänsuuruus alle 10 mm)
5. Sivuseinille jätetään 20 mm väli vanhaan rakenteeseen tuulensuojalevyn taakse
6. Tuulettuvaan päätykolmioon n.200x200 mm ritilät
7. Tuulensuojalevytys varmistetaan paperoinnilla, jottei puhallusselluvilla tuki tuuletusrakoja
8. Korokekerros kattotuolien alapuolelle muodostaa itsenäiset ontelot, jonka sisäpintana voi käyttää kovalevyä, tällöin ontelot voi eristää valmiiksi ja katon paperoida ja paneloida myöhemmin rauhassa.
9. Mahdollisten kattoikkunoiden paikat varmistetaan ja koko tarkistetaan
10. Varmistetaan piipun suojaetäisyydet ja mahdollisten tulevien hormien paikat
11. Korvausilmaventtiilit seiniin (tai ikkunoiden yhteyteen) ja mahdollinen oma poistopuhallin (poisto aina kosteista tiloista)
12. Viemärin kulkureitit varmistetaan ja tehdään tarvittaessa tuentamuutokset
13. Sähkövedot tehdään ilmansulkua rikkomatta, ilmasulku tehdään huolella
14. Esimerkkikattorakenne ylhäältä, kun uusi katekin on tarpeen:
    1. tiilikate
    2. ruode 32mm
    3. koroke 22mm
    4. aluskate/ vanha kate
    5. vanha ruode
    6. tuuletusväli 100mm
    7. kuitulevy 12mm+paperointi
    8. koroke (korkeus riippuu vanhojen kattokannattajien vahvuudesta)+lisäkoolaus 50mm+selluvilla 300
    9. kovalevy 3mm+paperointi
    10. koolaus 22mm
    11. panelointi 18mm