-erit. tarkistusta vaativat kohdat punaisella Arkkitehti Lasse Kosunen - arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Ky

VANHAN RAKENNUKSEN UUSI KÄYTTÖ - TOIMINNALLISUUDEN JA RAKENNUSSUOJELUN YHDISTÄMINEN

Lasse Kosunen on ammatissaan todennut, että kestävän kehityksen tavoitteiden, rakennussuojelun ja rakennuksen ominaisuuksien säilyttämisen kannalta on rakennukselle sopivan käyttötarkoituksen löytäminen keskeisessä asemassa.

Kaavatilanne

Kolme kovaa koota: käyttötarkoitus, kerrosluku ja kerrosala - mikäli joku näistä kaavan määräyksistä on ristiriidassa suunnitellun käytön kanssa, ollaan kaavamuutoksen edessä.

Outin lisäys:

Kaava voi aiheuttaa uhan rakennuksen säilyttämiselle, jos rakennusoikeus ylittää merkittävästi vanhan rakennuksen käyttämän neliömäärän. Se tuo taloudellisen paineen rakennusoikeuden hyödyntämiseksi.

Jos kerrosluku sallii rakennuksen hahmon muuttamisen tai toisaalta estää rakennuksen laajentamisen kellariin tai ullakolle, kaava mahdollistaa joko rakennuksen ulkonäön merkittävän muuttamisen tai vastaavasti rajoittaa käyttötarkoituksen löytämistä. Kaava voi rajoittaa rakennuksen säilymistä myös käyttötarkoitusta kahlitsemalla.

Näissä kaikissa tapauksissa rakennuksen säilymisen kannalta olisi hyvä muuttaa kaava rakennusta suojelevaksi.

Palo- ja henkilöturvallisuus, palo-osastointi

Paloturvallisuus
Rakennuksen paloturvallisuustaso ja mahdollisuus sen korottamiseen lähtötilanteeseen verrattuna määrittää paljolti käyttömahdollisuuksia. Korjausrakentamisessa on tultu Suomessa järkevämpään suuntaan ja tulkittu määräyksiä niin, että turvallisuustason nousu lähtötilanteesta riittää vanhoissa rakennuksissa. Tämän ansiosta rakennusten perusominaisuudet pystytty säilyttämään aika hyvin

Väestönsuojelumääräykset
Ainakin kaupunkialueilla vähänkään isompaa taloa korjattaessa ollaan aina väestönsuojelukysymysten kanssa tekemisissä.

Tampereella lakia tulkitaan niin, että mikäli korjattavassa vanhassa rakennuksessa on väestönsuoja, niin silloin todetaan, ettei uusia määräyksiä tarvitse huomioida. Kuitenkin on paljon sellaisia vanhoja taloja, joihin tuo väestönsuoja on jouduttu sovittamaan tavalla tai toisella.

Toisaalta on myös Finlaysonin kaltaisia alueita, jotka liittyvät keskitettyyn väestönsuojaan, joten yksittäisiin vanhoihin tehdasrakennuksiin ei ole tarvinnut väestönsuojaa rakentaa.

Outin lisäys:

Pelastustoimilaki 57§: Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus muutos- tai korjaustyön yhteydessä

"Jos suojelukohteessa sijaitsevassa valmiissa rakennuksessa, jossa ei ole väestönsuojaa, suoritetaan uudestaan rakentamiseen verrattava rakennuslupaa edellyttävä vähintään 1000 m2 koskeva muutos- tai korjaustyö, jonka jälkeen rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on työn yhteydessä tehtävä väestönsuoja, jos se ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä.

Jos suojelukohteessa sijaitsevassa valmiissa rakennuksessa, jonka kerrosala on vähintään 1000 m2 ja jossa ei asuta tai työskennellä pysyvästi, suoritetaan rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävä käyttötarkoituksen muutos, jonka jälkeen rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on muutostyön yhteydessä tehtävä väestönsuoja, jos se ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä.

Käyttötarkoituksen määräytymisen perustekijät

Alueellinen sijainti ja rooli kaupunkirakenteessa
Yksi esimerkki on Forssan kutomon kehittämissuunnitelman teko, jossa on todettu että vanha kutomo on tavattoman hieno rakennus, mutta sen ongelma on se, että se on paikkakunnan kokoon nähden suuri. Jos vastaava yhtä komea rakennus sijaitsisi esimerkiksi Tampereella, se olisi hetkessä täynnä. Forssassa joudutaan miettimään varsin erilaisia keinoja, että käyttäjiä löydetään.

Kaavatilanne
Käsitelty jo edellisessä yhteydessä (linkki ko. kappaleeseen)

Rakennuksen omat tilaratkaisut
Rakennuksen tilaratkaisut ja niiden ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti rakennuksen käytettävyyteen; millainen huonejako, millaiset huonetilat ja miten ne kytkeytyvät keskenään.

Tekniset tekijät
Millainen on kohteen tekninen kunto, mihin kuntoon rakennus saadaan kunnostettua kohtuullisilla kustannuksilla. Lisäksi täytyy aina selvittää rakenteiden kantavuus eli mitä rakennus kestää ja millaisia muutoksia siihen voidaan tehdä. Sitten nämä tavalliset tekijät LVIS-tasot ja äänieristystasot, jotka ovat teknisesti hoidettavissa olevia asioita.

Talous
Eli mitä korjaus maksaa verrattuna uudisrakennuskustannuksiin. Tämä on yhdessä arvojen säilyttämisen kanssa niitä vaativimmat korjausprosessin asiat. Useimmiten kun rakennusta lähdetään korjaamaan ja hanke on hyvin valmisteltu ja käyttötarkoitus on luontevasti löytynyt, ja mikäli vanhan rakennuksen lähtöhintaa ei määritellä järjettömän korkeaksi, niin vanhan korjaus tulee usein uudisrakentamista halvemmaksi. Ennen käyttötarkoituksen lopullista valintaa tulisi korjauksen hintaa aina verrata uudisrakentamisen hintaan.

Arvot

Arvojen määrittäminen ja säilyttäminen on keskeinen osatekijä käyttötarkoitusta valittaessa. Jokaista rakennusta inventoitaessa pyritään määrittämään mikä rakennuksen kapasiteetti on ja millaisia ominaisuuksia siihen liittyy. Näin päästään kiinni muuten vaikeasti määriteltäviin käsitteisiin kulttuurihistoriallinen tai rakennussuojelullinen arvo.

Rakennuksen kehityshistoria -> rakennussuojelullinen, rakennushistoriallinen arvo
Milloin rakennus on rakennettu? Millaisia eri aikakausia rakennuksessa näkyy? Julkisissa rakennuksissa on usein löydettävissä 30 vuoden muutossykli.

Kaupunkikuvan kannalta olennaiset ominaisuudet -> kaupunkikuvallinen merkitys
Millainen osa rakennus on kaupunkikuvan historiallista kertovuutta, millä tavalla talon historia liittyy kaupunkikuvaan tai maisemaan? Millaisia viestejä talo kertoo eri aikakausilta ja miten sen tarina jatkuu kaupungissa.

Rakennustaiteelliset ominaisuudet
Rakennus analysoidaan tarkkaan: miten ja milloin se on rakennettu, mikä on alkuperäistä, mikä alkuperäinen intentio on ollut. Tämä liittyy paljolti samanlaisiin asioihin kuin rakennuksen kehityshistorian tarkastelussakin käydään läpi.

Rakennustekniset ominaisuudet
Mikä rakennuksen kunto on ja mitä se edellyttää korjauksia tehdessä.

Tilalliset ominaisuudet
Rakennuksen luontainen tilajärjestelmä. Usein käyttötarkoitusta pohdittaessa unohdetaan tämä ja tehdään sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat hallitsemattomaan lopputilanteeseen. Tällöin on rakennuksesta menetetty jo aika paljon. Aina korjausta tehtäessä tulisi tavoitteena olla alkuperäisen tilajärjestyksen säilyttäminen, niin että siihen tulee korkeintaan pieniä hienovaraisia muutoksia.

Vaikeasti mitattavat ominaisuudet
Rakennuksessa voi aistia erilaisia asioita; aitous tietyltä aikakaudelta ja tietynlainen tunnelma. Usein nämä ohitetaan, kun ryhdytään ylikorjaamaan. Samantyyppisiä tunneasioita ovat perinne ja juurevuus - ne vain tuntee joissain taloissa. Niitä on vaikea analysoida, mutta niiden säilyminen on aivan olennaista lopputuloksen kannalta.

Kauneusarvot eivät myöskään ole helposti määritettävissä. Sen osatekijöitä ovat tilamuodot, pintakäsittelyt ja värimaailma. Samoin viihtyisyyttä on hankala mitata tai määrittää, mutta silti se on oleellinen ja säilytettävä arvo rakennuksessa.

Lasse Kosunen toteaa että meillä on kaksi avainsanaa, jotka me pyrimme rakennuksessa säilyttämään. Historia näkyy tilamuodoissa, pintakäsittelyissä ja värimaailmassa. Toinen säilytettävä asia on aika. Se on konkreettisesti havaittavissa satavuotiaassa rakennuksessa. Pintojen kuluneisuutta ja rosoisuutta tulisi kunnioittaa. Pienet vinoudet sekä kulumat kertovat ajasta jota rakennus kantaa itsessään.