Arkkitehti Lasse Kosunen - arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Ky

VANHAN RAKENNUKSEN UUSI KÄYTTÖ - TOIMINNALLISUUDEN JA RAKENNUSSUOJELUN YHDISTÄMINEN

Johdanto
Koulukodista leirikeskus
Seurahuone kirjastoksi
Vanhainkodista musiikkiopisto
Tehdasrakennuksesta oppilaitos
Finlaysonin vanha tehdas

Kaavatilanne

Kolme kovaa koota: käyttötarkoitus, kerrosluku ja kerrosala - mikäli joku näistä kaavan määräyksistä on ristiriidassa suunnitellun käytön kanssa, ollaan kaavamuutoksen edessä.

Kaava voi aiheuttaa uhan rakennuksen säilyttämiselle, jos rakennusoikeus ylittää merkittävästi vanhan rakennuksen käyttämän neliömäärän. Se tuo taloudellisen paineen rakennusoikeuden hyödyntämiseksi.

Jos kerrosluku sallii rakennuksen hahmon muuttamisen tai toisaalta estää rakennuksen laajentamisen kellariin tai ullakolle, kaava mahdollistaa joko rakennuksen ulkonäön merkittävän muuttamisen tai vastaavasti rajoittaa käyttötarkoituksen löytämistä. Kaava voi rajoittaa rakennuksen säilymistä myös käyttötarkoitusta kahlitsemalla.

Näissä kaikissa tapauksissa rakennuksen säilymisen kannalta olisi hyvä muuttaa kaava rakennusta suojelevaksi.

Palo- ja henkilöturvallisuus

Rakennuksen paloturvallisuustaso ja mahdollisuus sen korottamiseen lähtötilanteeseen verrattuna määrittää paljolti käyttömahdollisuuksia. Määräyksiä tulkitaan nykyään korjausrakentamisessa aiempaa joustavammin: riittää kun turvallisuustaso on korjauksen jälkeen parempi kuin ähtötilanteessa. Tämän ansiosta rakennusten perusominaisuudet pystytty säilyttämään aika hyvin.

Myös väestönsuojelumääräyksiin törmätään ainakin kaupunkialueilla vähänkään isompaa taloa korjattaessa. Esimerkiksi Tampereella lakia tulkitaan niin, että mikäli korjattavassa vanhassa rakennuksessa on väestönsuoja, niin uusia määräyksiä ei tarvitse huomioida. Kuitenkin on paljon sellaisia vanhoja taloja, joihin tuo väestönsuoja on jouduttu sovittamaan tavalla tai toisella.

Toisaalta on myös Finlaysonin kaltaisia alueita, jotka liittyvät keskitettyyn väestönsuojaan, joten yksittäisiin vanhoihin tehdasrakennuksiin ei ole tarvinnut väestönsuojaa rakentaa.

Alueellinen sijainti ja rooli kaupunkirakenteessa

Sopiva käyttötarkoitus ei riipu vain itse rakennuksesta, vaan myös sen alueellisesta roolista. Yksi esimerkki on Forssan kutomon, jolle on laadittu kehittämissuunnitelman teko. Vanha kutomo on tavattoman hieno rakennus, mutta tavallaan väärässä paikassa - se on paikkakunnan kokoon nähden liian suuri. Jos se sijaitsisi esimerkiksi Tampereella, se olisi hetkessä täynnä. Forssassa käyttäjiä on vaikeampi löytää.

Tekniset tekijät

Millainen on kohteen tekninen kunto, mihin kuntoon rakennus saadaan kunnostettua kohtuullisilla kustannuksilla? Lisäksi täytyy aina selvittää rakenteiden kantavuus. Mitä rakennus kestää ja millaisia muutoksia siihen voidaan tehdä? Sitten ovat nämä tavalliset tekijät kuten LVIS- ja äänieristystasot, jotka ovat teknisesti hoidettavissa olevia asioita.

Talous

Mitä korjaus maksaa verrattuna uudisrakennuskustannuksiin? Jos hanke on hyvin valmisteltu ja käyttötarkoitus luontevasti löytynyt, ja mikäli vanhan rakennuksen lähtöhintaa ei määritellä järjettömän korkeaksi, niin vanhan korjaus tulee usein uudisrakentamista halvemmaksi. Ennen käyttötarkoituksen lopullista valintaa tulisi korjauksen hintaa aina verrata uudisrakentamisen vastaavaan.

Arvot

Arvojen määrittäminen ja säilyttäminen on keskeinen osatekijä käyttötarkoitusta valittaessa. Jokaista rakennusta inventoitaessa pyritään määrittämään mikä rakennuksen kapasiteetti on ja millaisia ominaisuuksia siihen liittyy. Näin päästään kiinni muuten vaikeasti määriteltäviin käsitteisiin kuten kulttuurihistoriallinen tai rakennussuojelullinen arvo.

Rakennuksen kehityshistoria -> rakennussuojelullinen, rakennushistoriallinen arvo. Milloin rakennus on rakennettu? Millaisia eri aikakausia rakennuksessa näkyy? Julkisissa rakennuksissa on usein löydettävissä 30 vuoden muutossykli.

Kaupunkikuvan kannalta olennaiset ominaisuudet -> kaupunkikuvallinen merkitys. Millainen osa rakennus on kaupunkikuvan historiallista kertovuutta, millä tavalla talon historia liittyy kaupunkikuvaan tai maisemaan? Millaisia viestejä talo kertoo eri aikakausilta ja miten sen tarina jatkuu kaupungissa?

Rakennustaiteelliset ominaisuudet

Rakennus analysoidaan tarkkaan: miten ja milloin se on rakennettu, mikä on alkuperäistä ja mikä sen alkuperäinen intentio on ollut. Tämä liittyy paljolti samanlaisiin asioihin kuin rakennuksen kehityshistorian tarkastelussakin käydään läpi.

Tilalliset ominaisuudet

Rakennuksen luontainen tilajärjestelmä. Usein käyttötarkoitusta pohdittaessa unohdetaan tämä ja tehdään sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat hallitsemattomaan lopputilanteeseen. Tällöin on rakennuksesta menetetty jo aika paljon. Aina korjausta tehtäessä tulisi tavoitteena olla alkuperäisen tilajärjestyksen säilyttäminen, niin että siihen tulee korkeintaan pieniä hienovaraisia muutoksia.

Vaikeasti mitattavat ominaisuudet

Rakennuksessa voi aistia erilaisia vaikeasta määriteltäviä asioita; aitous tietyltä aikakaudelta ja tietynlainen tunnelma. Usein nämä ohitetaan kun ryhdytään ylikorjaamaan. Samantyyppisiä tunneasioita ovat perinne ja juurevuus - ne vain tuntee joissain taloissa! Niitä on vaikea analysoida, mutta niiden säilyminen on aivan olennaista lopputuloksen kannalta.

Kauneusarvot eivät myöskään ole helposti määritettävissä. Sen osatekijöitä ovat tilamuodot, pintakäsittelyt ja värimaailma. Samoin viihtyisyyttä on hankala mitata tai määrittää, mutta silti se on oleellinen ja säilytettävä arvo rakennuksessa.

Avainsanaoja ovat historia ja aika. Historia näkyy tilamuodoissa, pintakäsittelyissä ja värimaailmassa. Toinen säilytettävä asia on aika. Se on konkreettisesti havaittavissa satavuotiaassa rakennuksessa. Pintojen kuluneisuutta ja rosoisuutta tulisi kunnioittaa. Pienet vinoudet sekä kulumat kertovat ajasta jota rakennus kantaa itsessään.

(Säilyttävä ja ekologinen korjausrakentaminen -seminaari 2002)

> Koulukodista leirikeskus