tutkija Seija Linnanmäki - Museovirasto

MUSEOVIRASTON ROOLI RAKENNUSSUOJELUSSA

Museovirasto on kulttuuri- ja tutkimuslaitos sekä suojeluviranomainen. Se vastaa maamme aineellisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilymisestä ja sitä koskevan tiedon kartuttamisesta ja jakamisesta. Virasto palvelee monipuolisesti kansalaisia, päättäjiä, museoalan ammattilaisia, tutkijoita ja opiskelijoita.

Museovirasto on opetusministeriön alainen, mutta monet rakentamiseen liittyvät asiantuntijatehtävät liittyvät ympäristöministeriön hallinnonalaan. Korjausrakentajan kannalta keskeisin on rakennushistorian osaston alainen restaurointiyksikkö.

Yksikkö palvelee ja ohjaa omistajia ja viranomaisia suojelutavoitteiden toteutuksessa. Restauroinnin teorian ja käytännön ratkaisujen sekä koulutuksen kehittäminen kuuluu myös restaurointiyksikön tehtäviin. Sen työntekijöillä on teknisen alan peruskoulutus.

Korjausrakentamisen asiantuntija-apua löytyy myös maakuntamuseoista. Niissä työskentelee rakennustutkijoita. Museoviraston kanssa on sovittu työnjaosta, jonka mukaan maakuntamuseot vastaavat yksityisten ja kuntien omistamien rakennusten säilyttämisestä. Valtion omistaman (tai aiemmin omistaman) rakennuskannan restauroinnin ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Museovirasto. Tästä huolimatta kaikki voivat hyödyntää Museoviraston asiantuntemusta. Alueelliset ympäristökeskukset vastaavat kaavoitus- ja poikkeuslupa-asioista.

Tietopalvelut

Restaurointiyksikkö jakaa korjaajille käytännönläheistä restaurointitietoa. Korjauskortisto tarjoaa ohjeita lähinnä puurakennusten korjaajille. Puutietokantaan on talletettu haastatteluin kerättyä rakentamistietoutta sadan vuoden ajalta. Sen avulla on mahdollista säilyttää alueellista omaleimaisuutta. Rautatierakennukset ovat eristyispiirteidensä takia saaneet oman kortiston. Taitajat-tiedostoon on kerätty eri alojen taitajien yhteystietoja. Lisäksi Museoviraston nettisivuilta löytyy Kansallismuseossa esillä olleeseen tapettinäyttelyyn perustuva Verhotut seinät -niminen nettinäyttely.

Avustukset

Museovirasto jakaa entistämisavustuksia rakennushistoriallisesti arvokkaille kohteille. Hakemuksia tulee vuosittain noin 400-500. Jättöaika vaihtelee hieman vuosittain, mutta on yleensä syys-lokakuussa. Jaettava summa on noin 800 000 euroa.

Myös alueelliset ympäristökeskukset jakavat avustuksia. Hakuajat ovat samat Museoviraston kanssa. Näin hakemukset voidaan tarvittaessa ohjata oikeaan osoitteeseen.

Onko korjauskohteesi suojeltu?

Suomessa vanha rakennuskanta on pieni. Ennen vuotta 1929 rakennettujen osuus koko rakennuskannasta on vain 7,5 %. Niistäkin vain osa on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Tästä pienestä perinnöstä on syytä pitää hyvää huolta.

Ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä on syytä selvittää, onko kyseessä suojelukohde. Rakennukset voi olla suojeltu joko lailla, asetuksella tai asemakaavalla.

Keskeisimmät toimialaan liittyvät, aineellisen kulttuuriperinnön suojelua ohjaavat erityislait ovat muinaismuistolaki ja rakennussuojelulaki. Suojelua koskevia säännöksiä on myös mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa ja kirkkolaissa. Museovirasto tekee lakien nojalla päätöksiä tietyissä suojelua koskevissa asioissa ja toimii lausunnonantajana asioissa, joissa päätösvalta on muilla viranomaisilla.

Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan kaavassa määritellä jokin kohde suojelluksi. Tällaisia kaavalla suojeltuja kohteita arvioidaan olevan Suomessa noin 25000. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska keskusrekisteriä niistä ei ole olemassa, vaan kaavasuojelun selville saaminen edellyttää asian tiedustelua ao. kunnasta osoitteen tai tontin rekisterinumeron perusteella.

Muinaismuistolailla on suojeltu sata vuotta vanhempia kiinteitä jäännöksiä. Niitä on noin 15000. Luettelo on nähtävissä Museoviraston sivuilla. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset ovat löydettävissä mm. Museoviraston arkeologian osaston vuonna 2001 julkaisemasta kirjasta "Maiseman muisti".

Rakennussuojelulaki on eräänlainen "hätälaki", jolla on suojeltu vain noin 220 vuoden 1917 jälkeen rakennettua rakennusta, tyypiltään hyvin erilaisia. Rakennussuojeluasetus koskee pelkästään valtion omistamia rakennuksia. Kirkkolain nojalla on suojeltu 500 ennen vuotta 1917 rakennettua kohdetta.

Lausunnot

Rakennussuojeluesitysten lisäksi Museovirastolta voi hakea lausuntoa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta tai korjaussuunnitelman soveltuvuudesta rakennukseen. Lausunnon haku on pakollista silloin kun kaavamääräykset tai jo suojellun rakennuksen suojelumääräykset niin määräävät.

Lausuntoa on hyvä pyytää niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista, jotta hanketta voidaan kehittää eteenpäin yhdessä. Julkiset rakentajat - kunnat, kaupungit ja valtio - pyytävät lausuntoa jo usein hankesuunnitelmaa valmisteltaessa.

Lausuntopyyntö osoitetaan Museoviraston rakennushistorian osastolle (PL 169, 00511 Helsinki). Lausunto lähetetään ensisijaisesti sitä hakeneelle sekä automaattisesti tiedoksi asianomaiselle maakuntamuseolle ja alueelliselle ympäristökeskukselle.

Lausuntopyynnön liitteiksi tarvitaan rakennushistorian selvitys sekä muutossuunnitelma.

Mitä tarkemmin lausuntopyynnössä esitellään suunniteltua rakennushanketta, sen parempi. Sanallinen selitys kuvilla täydennettynä, yksityiskohtaiset piirrustukset ja kuvia selventävät kohteen sijoittumista maastoon ja muihin rakennuksiin. Myös sisätiloista toivotaan kuvia.

Suunnittelun pohjaksi on hyvä tehdä rakennushistorian selvitys. Siinä selvitetään mm.
-mahdolliset aiemmin laaditut suojelumääräykset/tavoitteet
-kaikki tieto mitä arkistoista, kirjallisuudesta (esim. kuntahistoriat) tai ihmisiä haastattelemalla on saatavissa
-mittauspiirrustukset (osoittavat rakennuksen nykytilan)
-rakenteiden kunto
-yleisiä ja yksityiskohtaisia valokuvia ulkoasusta, sisätiloista ja kiinteästä sisustuksesta
-huonekohtaiset inventoinnit (erilaisia kaavakkeita olemassa mm. korjausrakentamiseen erikoistuneilla arkkitehdeilla)
-tavoite: miksi kohde on arvokas (esim. henkilöhistoria, esteettiset, arkkitehtoniset, rakennustekniset arvot, perinteinen lvi-tekniikka)
-konservaattorin tai maalarimestarin väritutkimus
-värianalyysi: illustraatio tietyn ajankohdan ilmeestä
-hormitutkimus riittävän aikaisessa vaiheessa (savuhormeja voidaan käyttää ilmanvaihtohormeina)
-sisäilman kuntotutkimus (kevyin versio: haastatellaan käyttäjiä)
-tekninen varustus

Termejä

Seija Linnanmäki
tutkija
Museovirasto, Rakennushistorian osasto
PL 169
00511 HELSINKI

p. 09-4050 9445
    0500-170 757
seija.linnanmaki@nba.fi