Outi Palttala-Heiskala, Arkinor Oy,

Toimiva keittiö vanhaan rakennukseen

Keittiöremontti tehdään useimmiten toiminnallisuuden, varustelutason ja koneistuksen parantamiseksi. Keittiön toiminnat muodostavat merkittävän osan asuinrakennuksen energian kulutuksesta. Energiataloudellisten ratkaisujen lisäksi keittiön kosteustekninen toiminta tulee suunnitella huolella. Harkintaa kannattaa käyttää myös materiaalien ja kalusteiden valinnassa. Keittiötilan materiaalien ja kalusteiden tulee olla pesua ja muuta kosteutta sekä kulutusta kestäviä. Keittiötilan remonttiakaan ei kannata lähteä aloittamaan purkamalla vanhoja pintoja pois kuten valitettavan usein tehdään. Mikäli päädytään pintojen uusimiseen, levytykset ja paneloinnit voidaan tehdä vanhojen tapettikerrosten päälle. Useat pinkopahvi- ja tapettikerrokset toimivat hyvin ilmansulkuna ja kertovat tuleville polville talon historiasta ja tulevalle korjaajalle säilytetään vielä entistämismahdollisuus.

Keittiötilan lähtökohtien selvitys- ja esisuunnitteluvaihe
Keittiönkin korjaus- ja muutostyöt alkavat selvitysvaiheella, jossa tarkastellaan mm. keittiötä tilana, sen suhdetta ja yhteyksiä rakennuksessa. Joskus jopa tutkitaan vaihtoehtoja keittiön paikaksi. Huonetila mitataan ja piirretään mittakuvat; pohjapiirustus ja niin sanotut naamakuvat seinistä. Piirustuksiin merkitään huoneen materiaalit ja tekninen varustus sekä arvioidaan niiden kuntoa. Vanhojen tulisiojen kunnon tarkastuksen tekee useimmiten palotarkastusviranomainen ja korjaustarvetta tutkii tarkemmin uunimuurari.

Kun huonetilan lähtötiedot on kerätty, kartoitetaan muutostarpeet ja arvioidaan niiden toteutumismahdollisuuksia ja käynnistetään varsinainen suunnitteluvaihe. Tässä vaiheessa selvitetään mahdollisen muutosluvan tarve viranomaisilta. Muutoslupaa tarvitaan yleensä silloin, jos aiotaan muuttaa vesipisteen paikkaa (tai tuoda sellainen rakennukseen) sekä silloin, kun tulisioja tai kantavia seinärakenteita suunnitellaan muutettaviksi..

Suunnitteluvaihe ja muutostarpeet
Mikäli vesipisteitä tai muuta LVI-tekniikkaa muutetaan, niin niiden suunnitelmat tekee LVI-suunnittelija tai sitten työt suorittava LVI-yritys. Samoin sähköistystä muutettaessa suunnitelmat laatii sähköasentaja tai -suunnittelija. Teknisten vetojen viemistä seinä- tai lattiarakenteiden sisään tulee välttää. Kaikkien johdotusten ja laitteiden tulisi olla helposti tarkistettavissa ja huollettavissa. Mikäli johtoja kuitenkin rakenteissa viedään kannattaa käyttää suojaputkia. Kaikki muutokset tulee kirjata rakennuksen huoltokirjaan.

Pintamateriaalien huollosta, korjauksesta tai vaihtamisesta laaditaan ohjeet esim. huonekortin muotoon. Kalusteet suunnitellaan ja mitoitetaan vanhaan huonetilaan sopiviksi. Keittiöissä voi olla useita ovia ja ikkunoita ja vain vähän ns. kalustettavaa seinää. Mahdollisten aputilojen käyttömahdollisuus selvitetää. Vanhemmissa taloissa viileät säilytystilat olivat pienen huoneen kokoisia ja silloin ne palvelevatkin hyvin vaikka "konehuoneina" jolloin kylmäkalusteet ja pienkoneet voidaan sijoittaa sinne. Ilmaista ja ekologista energiaa talvikaudella hyödyntävää kylmäkomeroa ei kuitenkaan kannata poistaa nytkään käytöstä (kuitenkin kannattaa tehdä tilat jyrsijävarmoiksi). Kylmäkomeron säilyttämisen lisäksi energiankulutusta voidaan optimoida vanhoja (tai uusiakin) puuliesiä ja -uuneja käyttämällä. Vaikka puuliedet ja -uunit vievätkin keittiössä tilaa, niiden käyttö tekee keittiöstä talon lämpimän sydämen.

Mikäli suunnitelma edellyttää purkamista vaativia muutostöitä, tulee purkuvaihe suorittaa seuraavasti:

1. selvitys ja järjestelyt lajittelumahdollisuuksista jätteille
2. selvitys ja järjestelyt mahdollisista ongelmajätteistä tai asbestipurkutöistä
3. selvitys työturvallisuustekijöistä -asianmukainen suojautuminen
4. selvitys miten paljon voi purkaa (kantavat rakenteet, säilytettävät pintamateriaalit)
5. lisähavainnot: rakenteista (rakennesuunnittelija)
6. tarvittavat lisätuennat
7. lisähavainnot: sähköistä (sähkömies)
8. väliaikainen sähköistys
9. purkutyövaihe pitäisi suorittaa loppuun
10. siivouksen merkitystä ei pidä väheksyä
11. purkutyön lopussa varmistetaan, että työ voi jatkua suunnitellulla tavalla

Vanha leivinuuni on useimmiten pienellä kunnostuksella käyttökelpoinen talon ja keittiön lämmönlähde, jossa saa isonkin määrän leivonnaisia kypsäksi kerralla ja samalla laitettua ruokaa. Leivinuunin lämmitys on usein vaivattomampaa pitkän pesän mahdollistaman suuren kertapuuannoksen ansiosta kuin pienempi pesäisen takkauunin. Kuvan uunin vierestä on purettu aiemmin hajonnut muurattu puuliesi. (Maatalo Kangasala)

Kalusteet
Kalusteiden muunneltavuus ja kierrätettävyys huomioidaan suunnitteluvaiheessa. Pyörillä liikkuvat aputasot helpottavat keittiötilan saamista toimivaksi. Mikäli keittiökalusteet rakennetaan siirrettävissä oleviksi ovat keittiön seuraavat muutokset helpompia toteuttaa. Keittiön visuaalista ilmettä mietittäessä sitä tulee tarkastella rakennuksen muiden tilojen kautta. Keittiö on kuulunut asuintaloissakin aputilojen joukkoon, joten sen asemaa tilahierarkiassa ei nytkään tulisi korottaa liiaksi. Materiaalien ja värityksen sekä kalusteiden tyylin valinnoilla keittiö voidaan sovittaa talon omaan tyyliin sekä pitää keittiö alisteisena kamareihin ja saliin verrattuna. Keittiön pinnat tulee huoltaa ja korjata ennen kalusteiden tekemistä tai asentamista, näin tila on helpommin muunneltavissa, kun kalusteita voi siirrellä. Kalusteiden kestävä materiaali on puu. Täyspuiset kalusteet elävät kosteusvaihteluissa (kuiva lämmityskauden ilma - kosteampi kasvukausi), mutta ne kestävät vesihöyryä ja mekaanista kulutusta sekä ovat työstettävissä ja korjattavissa. Puukalusteet voidaan varustaa modernein mekanismein. Mekanismien toimintaan ja kestävyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Perinteinen lehtisarana on edullinen, kestävä ja toimiva saranamalli (avautuu suurella säteellä). Laatikkoliu´uissa metallirakenteet kestävät ja toimivat muovisia listoja paremmin.

Puu on ollut kalustemateriaali vanhoissa taloissa ennenkin ja siksi uudet kalusteet kotiutuvat ympäristöönsä, kunhan niiden pintakäsittely ja värimaailma löytävät talon hengen. Käyttöä kestäviä ja kauniita pintakäsittelyvaihtoehtoja ovat erilaiset öljyt, öljyvahat ja kuultavat tai peittävät pellavaöljymaalit. Värisävyt kannattaa hakea perinteisistä pigmenteistä (maavärit ja metallivärit).

1920-luvun kaupunkitalossa keittiökalusteet on uusittu täyspuisina. Kalusteet on rytmitetty niin, että ylä- ja alakaapit kulkevat samoissa ryhmissä. Lasiovilla voidaan ilmoittaa myös käyttötarkoituksesta -tässä astiakaappina. Kalusteovissa on yhdistetty koivua ja tervaleppää. Rungot ovat mäntyä. Puuosat on käsitelty puunkuullotusöljyllä. (As Oy Tampereen Villa Sofia)

Pintamateriaalit
Puu on hyvä materiaali myös keittiön katossa, seinissä ja jopa lattiassakin. Usein vanhan paneelikaton huolloksi riittääkin pesu. Mikäli katto päätetään maalata sopii peittäväksi maaliksi pellavaöljymaalit. Jos paneelikatto on patinoitunut, mutta muutostöissä katosta tulee esiin uusia alueita, voidaan paneelit petsata vaaleilta kohdiltaan vastaamaan vanhaa kattoa esim. pellavaöljykuultomaalilla, joka sekoitetaan työmaalla vastaamaan patinan värisävyä ja tummuusastetta. Puupaneeli seinissä kestää hyvin sormenjälkien pesua sekä pieniä kolhujakin. Paneelin käsittelyyn käyvät samat vaihtoehdot kuin kalusteidenkin käsittelyyn (öljyt, öljyvahat ja kuultavat tai peittävät pellavaöljymaalit). Seinien yläosat ovat suojaisempia ja niiden pintoihin voi käyttää myös maalattua tai tapetoitua kuituleyvä tai pinkopahvia. Puun käyttöä keittiönkin lattioissa epäillään. Kuitenkin maalattu puu kestää kosteuttakin hyvin ja on huollettavissa. Maaliksi voi valita esim. pellavaöljylakkamaalin, jonka pinta on kovempi ja se on perinteistä pellavaöljymaalia helpompi pestä. Myös maalattua lattiaa voi vahata, mutta silloin täytyy muistaa, että huoltomateriaalina on jatkossa vaha. Mikäli tällainen lattia halutaan myöhemmin maalata, täytyy vaha poistaa ensin kokonaan, mikä voi vaurioittaa myös vanhaa maalikerrosta. Puisen välipohjan kanssa puulattia on siis ykkösvaihtoehto, muita käyttökelpoisia pintamateriaaleja ovat vahattu korkki- tai linoleummatto. Näiden alle täytyy kuitenkin asentaa levy. Mikäli huoneessa on vanha puulattia älä kuitenkaan poista sitä, vaan pyri jättämään se vielä seuraaville korjaajille mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Mikäli puulattian päälle asennetaan tiiviitä materiaalikerroksi tulee kiinnittää erityistä huomiota myös alapohjan tuuletuksen toimivuuteen.

Koneiden sijoitus
Kylmälaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat Työtehoseuran lehdistötiedotteen (marraskuu 3/2002) mukaan

"käyttäjälähtöiset tekijät, kuten sijoituspaikka, ympäristön lämpötila, käyttötiheys ja käyttötavat lisäävät kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutusta. Laitteen energiamerkinnässä ilmoitettu kulutus on tyhjän laitteen peruskulutus hallituissa ympäristöolosuhteissa. Käyttötilanteen sähkönkulutus voi nousta moninkertaiseksi.

Sijoituksen vaikutus energiankulutukseen
Kylmäsäilytyslaite tarvitsee ympärilleen ilmankiertotilaa, jonka määrä on laitekohtainen ja tarkistettava käyttöohjeista. Yleinen virhe on, että ilmankierto estetään peittämällä laitteen alareuna sokkelilla ja asentamalla yläkomero tiiviisti laitteen päälle. Työtehoseuran tutkimusten mukaan puutteellinen ilmankierto lisää jääkaapin sähkönkulutusta jopa 60 prosenttia. Laitteen viereen sijoitetun kalusteuunin kuumentaminen lisää jääkaapin sähkönkulutusta 12-22 % ja viereen sijoitetun astianpesukoneen käyttö 9-18 %. Kuumeneva uuni voi vaurioittaa myös laitteen tiivisteitä ja eristeitä. Ympäristön lämpötilan noustessa +25 asteesta +32 asteeseen jääkaapin sähkönkulutus voi kaksinkertaistua. Kesäaikaan keittiön lämpötila nousee helposti tätäkin enemmän. Kylmälaitteiden sijoittaminen puolilämpimiin tiloihin vähentäisi niiden kulutusta jopa 25-50 %."

Kylmälaitteiden sijoitusta puolilämpimiin aputiloihin puoltaa siis myös energiataloudellisuus. Puuhellan ja leivinuunin säilyttäminen ja käyttäminen alentavat merkittävästi sähkön kulutusta. Koneiden sijoitettaessa tulee tarkastella vesipisteen ja lieden sekä ruuanlaittopisteen ja jääkaapin keskinäisiä etäisyyksiä. Astianpesukoneen alle rakennettava allas tuo esiin mahdolliset liitosten ja putkien tihkuvuodot, jolloin ne voidaan korjata ajoissa. Myös uutta tekniikkaa, kosteutta aistivia antureita, voidaan hyödyntää kalusteiden piiloon jättämissä rakenteissa.

Työtehoseura tutkii mm. kodinkoneiden energiankulutusta http://www.tts.fi/