Outi Palttala-Heiskala, Arkinor Oy

Rakennuksen säilymisen edellytykset

Sopivan käyttötarkoituksen löytäminen rakennukselle on keskeistä sekä rakennussuojelun tavoitteiden että rakennuksen ominaisuuksien säilyttämisen kannalta. Käytössä olevaa rakennusta huolletaan ja pidetään kunnossa yleensä paremmin kuin ilman käyttöä olevaa.

Tosin käyttö- tai kunnossapitotapakin voivat aiheuttaa rakennuksen säilymiselle uhan. Rakennuksen rakennejärjestelmään sopimattomien materiaalien valinta tai rakenteiden toimintaperiaatteiden muuttaminen voivat tuhota rakennuksen, esimerkiksi tarjoamalla lahottajasienille suotuisat kasvuolosuhteet. Varminta olisikin huoltaa ja kunnossapitää vanhoja rakenteita perinteisillä materiaaleilla ja työtavoilla.

Kosteiden tilojen sekä uuden tekniikan tuominen vanhaan rakennukseen ovat riskitekijöitä, jotka täytyy suunnitella ja toteuttaa huolella.

Ongelmana käyttötarkoituksen puuttuminen

Hoitamattomuus

Suurimmat ongelmat hoitamattomuudesta johtuvat useimmiten vesikattovuodoista. Rakennuksen säilymisen kannalta katon kunnossapitäminen onkin avainasemassa. Toinen kosteusvaurioita aiheuttava riskitekijä ovat vesi- ja viemäriputkistot. Mikäli rakennus uhkaa jäädä käyttämättä, niin vesien katkaisu ja putkistojen tyhjennys olisi järkevää tehdä, vaikka rakennusta vielä pidettäisiinkin peruslämmöllä. Mikäli rakennus jätetään lämmittämättä, silloin vesien tyhjennys on välttämätöntä pakkasen aiheuttamien putki- ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi.

Rakennuksen lämpötilan aleneminen talvikaudella voi aiheuttaa perustusten routimista. Siksi onkin oleellista tutkia tapauskohtaisesti rakennuksen perustusolosuhteet ja –tavat ennen rakennuksen lämpötilan oleellista muuttamista. Perustuksiin kohdistuvaa rasitusta aiheuttavat myös esim. rännien tukkeutumisesta johtuva pintavesien ohjautuminen perustuksiin. Rakennuksen lähellä kasvavat puut ja pensaat voivat aiheuttaa myös muita rasituksia perustuksille. Juurilla on voimaa kasvaa jopa perusmuurin läpi ja rikkoa sitä tai kasvien tuottama karike muuttaa maanpinnan muotoa rakennuksen lähellä, jolloin pintavesien suunta saattaa kääntyä lumen sulaessa rakennukseen päin. Kasvillisuus tukkii myös salaojia, joiden toimintaa tulisikin tarkkailla.

Ilkivalta on käyttämättä jääneille rakennuksille monitahoinen ongelma. Yleisintä lienee ikkunoiden särkeminen, jonka seurauksena sadevesi voi kastella rakenteita. Usein olisikin järkevää suojata ikkunat heti rakennuksen jäädessä tyhjilleen esimerkiksi ulkopuolisilla levyillä. Lisäksi rikkinäiset ikkunat sekä töhrityt julkisivut muuttavat rakennusten ulkonäköä kohti mielikuvaa käyttökelvottomuudesta. Kohtalokkain ilkivallan alue ovat tulipalot. Niiden sytyttämisen ehkäisy on vaikeaa, mutta usein hyvillä lukoilla, ikkunaluukuilla sekä pihavalaistuksella voidaan pienentää ilkivaltariskiä.

Vääränlaiset ”huoltotoimet”

Vääränlaiset huoltotoimet voivat kohdistua myös normaalissa käytössä oleviin rakennuksiin, mutta riski kasvaa toisarvoiseen toimintaan jäävissä kohteissa. Yksi ongelma on oireiden hoitaminen, ilman syyn poistamista. Pahimmillaan tämä voi saada koomisia piirteitä, onpa vuotavan viemärin vuoksi vaihdettu eteisen lattialaudoitus paremmin kosteutta kestävään painekyllästettyyn lautaan.

Toinen ongelma on se, että käytetään rakenteen toimintaperiaatteisiin soveltumattomia materiaaleja. Tästä valitettavan yleinen esimerkki on tiiviin pinnan muodostavan ulkomaalin käyttö, jolloin sekä vanhoja rappauspintoja että vuorilaudoituksia on tuhoutunut väärän maalin valinnan seurauksena. Yksi vakavimpia vaurioita aiheuttava virhe on estää rossipermannon eli tuulettuvan alapohjarakenteen riittävä tuuletus.

Varastona toimiminen

Rojun ja varsinkin muovimateriaalin varastoiminen maalattiaisissa kellareissa ja rossipohjissa voivat aiheuttaa otolliset olosuhteet lattia- ja kellarisienten sekä homeen kasvulle.

Seuranta- ja huoltotarve

Vaikka rakennuksella ei olisi käyttötarkoitusta ja se olisi tyhjillään, tulee sitä tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Vesikaton kunnon pystyy usein selvittämään ullakkotilan kautta tarkkailemalla ruodelautojen ja yläpohjan eristeen väriä ja kuivuutta. Paras ajankohta tähän olisi keväällä kattolumien sulaessa ja toisaalta syksyllä sateisena aikana. Rännit ja vesikourut sekä mahdolliset veden poistojärjestelmät (salaojat ja sadevesikaivot) tulisi tarvittaessa puhdistaa ja huoltaa (1-2 krt/v).

Rossipermantoisissa rakennuksissa tulisi riittävästä tuulettumisesta varmistua (kasvukaudella avoimet kissanluukut). Vanhoissa rakennuksissa tulisi myös estää jyrsijöiden tuloa rakennukseen jyrsijäverkkojen avulla. Kasvillisuuden poisto rakennuksen välittömästä läheisyydestä (puut ja suuret pensaat min noin 3 m, muu kasvillisuus vähintään noin 1 m ulkoseinistä), pintamaan muodon tarkastus ja tarvittaessa muotoilu (1 krt/5 v). Lumitöiden teon yhteydessä tulisi miettiä lumelle oikeat läjityspaikat, niin etteivät lumikasojen sulamisvesi kuormita rakennuksen lähiympäristöä.

Mikäli rakennus on käyttämätön vesijohto ja viemäri tulisi tyhjentää koko rakennuksen alalta.

Mikäli rakennuksen perustukset eivät roudi ja rakennus on perinteinen hirsi tai kivirakennus, sen perusrakenteet säilyvät myös ilman peruslämpöä, tällöin kuitenkin pintamateriaalit kostuessaan ulkokosteuteen kärsivät (maalit lähtevät ja pinkopahvit löystyvät ja mahdollisesti repeytyvät). Monikerroksinen muovimateriaaleja sisältävä rakennejärjestelmä tulisi aina pitää peruslämpimänä (keväällä lämpötila yli 10 astetta).

Sopivan käyttötarkoituksen kartoittaminen

Rakennukselle on kohtalokasta myös mikäli suunniteltu käyttötarkoitus ei siihen sovi tai tilaohjelma ei mahdu vanhaan rakennukseen. Sopivan käyttötarkoituksen löytämiseksi täytyy selvittää rakennuksen ominaisuuksia, josta lisää toisessa artikkelissa.

Käyttötarkoituksen ja rakennuksen tilarakenteen ja laajuuden tulisi olla keskenään sitä sopivammat, mitä arvokkaampi rakennus on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti. Rakennuksen tilahierarkia tulisi aina säilyttää.

Rakennuksen historiallinen arvo säilyy sitä paremmin, mitä vähemmän rakennusta korjataan ja muutetaan. Kaikki korjattavissa olevien materiaalien ja rakennusosien vaihtaminen vähentää rakennuksen ”antiikkiarvoa” ja yleensä myös tunnelmaa ja viihtyisyyttä.

Vanhan rakennuksen tekniset ominaisuudet sekä korjaustyön materiaalien ja rakenteiden valinta

Rakennuksen rakennetekninen järjestelmä
materiaalien ja rakenteiden inventointi

Säilyttävät korjaustyöt
Kaikki rakenteet tulisi korjata samoja materiaaleja ja rakennedetaljeita käyttäen, mahdollisimman vähän materiaalia vaihtaen (samanlaiset materiaalit ja rakennedetaljit) –myös taloudellista.
Korjausten tulee olla korjattavissa ja poistettavissa.

Muutostyöt
Samoilla rakenneperiaatteilla ja materiaaleilla (hengittävät rakenne- ja materiaaliratkaisut)
Kosteat tilat tulisi rakentaa aina hyvin tuulettuvina ja tarkistettavissa olevina. Mitä vähemmän kosteita tiloja sijoitetaan vanhaan rakennukseen sen parempi, sauna mieluummin eri rakennukseen.

Rakennusperintö ja kulttuuriympäristön hoito

Valtion ympäristöhallinnon sivuilta löytyy tietoa niin rakennussuojelusta kuin valtion avustuksista rakennussuojeluunkin:

http://www.vyh.fi/aluekayt/kulttymp/kukaindex.htm

Korjaajan kymmenen käskyä
(Pirkanmaan ympäristökeskus ja Museovirasto / Panu Kaila: Talotohtori)

1. Huolla ja ylläpidä –älä korjaa kunnossa olevaa. Paikkaa ja kunnosta, älä uusi korjattavissa olevaa. Korjaus tulee sitä halvemmaksi ja säilyttää talon historiallisen arvon sitä paremmin, mitä vähemmän tehdään.
2. Selvitä vaurion syy ja poista se. Korjaa entiselleen.
3. Korjaus- ja muutostarpeen harkintaan aikaa ja malttia, koita ensin miten itse sopeudut taloon. Vaihda mieluummin taloa, kuin korjaa se kuoliaaksi.
4. Käytä samoja materiaaleja ja työmenetelmiä. Älä kokeile uutuuksilla (vanhenemisen epävarmuus). Säilytä vanha rakenne. Ellei se olisi kelvollinen ei rakennuksesta koskaan olisi tullut vanhaa.
5. Varmista että korjauksesi on huollettavissa ja korjattavissa helposti. (Huoltovapaus= korjauskelvottomuus).
6. Kannattavin lämpötalouden korjaus on tiivistys sekä eristeen lisäys yläpohjaan. Vältä rakennuksen ulkonäköön liittyviä muutostöitä, muista että vanhan rakennuksen kauneus on herkästi turmeltuvissa mittasuhteissa ja aidoissa iäkkäissä materiaaleissa.
7. Hyväksy epäsäännöllisyyksiä ja vinouksia. Arvosta myös tyylikerrostumia ja historiaa sisältävää kulumaa ja aitoja materiaaleja.
8. Hylkää tyylijäljitelmät. Hylkää materiaalijäljitelmät. Hylkää haaveet alkuperäistämisestä. Rakennukseen sopeutuvat muutokset ovat osa rakennuksen arvoa ja historiaa.
9. Dokumentoi rakennus ja tekemäsi huolto- ja korjaustyöt.
10. Jos olet toista mieltä, sinulla on varaa rakentaa mielesi mukainen uusi talo. Kenelläkään ei ole varaa väittää, että satavuotias talo olisi huonosti rakennettu.