Riittiön tilan kevytsaviliukuvalurakenteella
vuonna 2000 toteutettu saunarakennus.
Savesta ja korsiaineksesta tehtävä
kevytsavi on kehitetty 1930-luvun Pohjois-Saksassa. Alusta
asti sitä on käytetty sekä liukuvalutekniikalla
sulloen puurungon täytteeksi sekä harkoiksi. Teknillisessä
korkeakoulussa on tutkittu ja kehitetty huokoista ja hyvin
lämpöäeristävää harkkoa, joka
suunnitellussa rakennejärjestelmässä on ulkomitoiltaan
190*400*590 mm ja tiheydeltään 300-350 kg/kuutio.
Tällöin mittauksissa saatiin lämmönjohtavuusluvuksi
0,12 W/mK. Kevytsavirakenne suojataan tuulelta rappauksella
tai laudoituksen alle jäävällä slammauksella.(1)
Seuraavassa on lainaus Pirjo Siipolan lisensiaattityöstä
(Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä
-kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus), jossa
hän kuvaa Singsbyn ekokylän kevytsavirakennuskohteiden
(rakennusajankohta 1997-1999) tuomia kokemuksia: (2)
"Savirakentaminen kevytsavesta valmiita harkkoja
käyttäen tai savimassasta liukuvalumentelmällä
on vanha menetelmä, mutta meillä Suomessa
vielä uutta ja koerakentemisasteella. --- Savirakentamista
kokeiltiin Singsbyn ekokylässä opiskelijoiden
rakentaman koetalon lisäksi kahdessa omakotitalossa.
Toisessa ulkoseinät tehtiin kevytsaviseoksesta
pääasiassa liukuvalumenetelmällä
ja toisessa muurattiin seinää valmiista kuivuneista
kevytsaviharkoista.
Savea ja etenkin olkea on saatavilla ja se on edullista.
Singsbyssä oljet ostettiin lähistöltä
maanviljelijöiltä ja savi vanhan tiilitehtaan
montusta.
Kevytsavessa ei ole savea kuin nimeksi. Ennemminkin
voisi seosta kutsua saviseksi oljeksi kuin olkiseksi
saveksi. Olkimateriaalia kului paljon. Singsbyssä
on käytetty kauran ja rukiin olkia. Ensimmäisenä
kesänä kokeilut aloitettiin kauralla. Toisena
kesänä kokeiltiin myös sekoittaa järviruokoa
kauran kanssa. Seos oli onnistunut -järviruo'olla
huomattiin olevan homehtumista estävä vaikutus.
Lopussa kokeiltiin ruistakin ja se osoittautui myös
hyväksi, jopa paremmaksi kuin kaura, sillä
se ei ime niin paljon vettä. (tiedot perustuvat
Okkosen talon ja Hipin talon rakennusaikana saamiin
kokeumuksiin)
Singsbyn ekokylässä käytetty saviseoksen
resepti on 1/5 vettä, 4/5 savea, 0,25 % soodaa
ja 0,25 % vesilasia. Sekoittaminen tehtiin vanhoissa
kylpyammeissa laastivispilällä. Saviseoksen
annettiin seisoa yön yli ennen käyttöä.
Juokseva saviseos kaadettiin kastelukannulla olkien
päälle ja sekoitettiin talikolla tai polkemalla
olkiin. Sekoittamisen jälkeen kevytsavi sullottiin
harkkomuotteihin tai -puristimeen tai kannettiin suoraan
seinälle liukuvalumuottien sisään. Kevytsavi
toimii kantavana rungon täytemateriaalina. Seinävalu
tehtiin kaksoispuurungon väliin noin 40 cm paksuksi.
Muotteina toimivat pitkät lankut tai levyt, jotka
pultattiin kiinni valun ajaksi ja siirrettiin sitä
mukaan ylöspäin. Seinärakenteen tiivistäminen
tapahtui sullomalla puukapulalla tai polkemalla, nurkista
ja reunoilta tiukkaan ja keskeltä ilmavammaksi.
Ikkuna- ja oviaukotukset tehtiin sitä mukaa, kun
valu eteni. Muottilankut voitiin poistaa välittömästi
seinän täytyttyä. Muu rakennustyö
voitiin suorittaa saviseinän kuivuttua. Saviseinän
teko osoittautui työvaltaiseksi ja raskaaksi, joskin
verrattain yksinkertaiseksi työvaiheeksi.
Kevytsaven soveltuvuudesta rakennusmateriaaliksi Suomen
olosuhteissa on oleellisinta sen kuivumisaika. Suomen
kesä on lyhyt ja joskus myös hyvin sateinen.
Paikalla rakentamisen kuivumisajan hyödyntäminen
on erittäin tärkeää. Singsbyssä
huomattiin, että toukokuussa valettu kevytsaviseinä
on kuiva syksyllä -kesä siis riittää
kuivumisajaksi tällä (Vaasan) korkeudella.
---On erittäin tärkeää suojata jo
valmiit harkot tai rakenteet sateelta ja vesihöyryltä.
---Kevytsaviharkot kuivuvat nopeammin, muutamassa viikossa
suotuisissa olosuhteissa.---Harkkojen tekemisen jouduttamiseksi
lainattiin Turun maaseutupiiriltä hydraulinen puristin,
jolla harkot voidaan puristaa tehokkaammin ja nopeammin.
Harkkojen tekeminen etukäteen osoittautui hyväksi
ratkaisuksi. Harkot saatiin kuivumaan hyvin j akuivia
harkkoja voitiin muurata vielä myöhemmällä
syksyllä. Kuivien saviharkkojen liikuttelussa muodostuvan
pölyn suuri määrä oli rakentajille
yllätys." (2)
Myönteisiä kokemuksia sekä rakennusajalta,
että varsinkin rakennuksen käytöstä on
kertynyt Riittiön tilalla matkailukäyttöön
tehdyistä kevytsavirakennuksista. Seuraavassa kuvaus
Riittiön Juhlatalon rakennusvaiheista:
"Pohjapinta-alaltaan 55 neliön suuruisen
rakennuksen suunnitelmat valmistuivat kesällä
1997 ja rakentaminen aloitettiin samantien. Kesän
helteen kourissa uurastettiin jykevät perustukset,
tietenkin Vehmaan punaisesta graniitista. Kivet olivat
aikoinaan toimineet sokkelikivinä, mutta uuteen
kohteeseen istuttaminen vaatikin jo monenlaista tekniikkaa
ja apuvälineitä kaivurista tukkinosturiin.
Runkotolppien pysytyksen ja haapalautaisen vesikatonteon
jälkeen päästiin itse asiaan, eli savimassan
sekoitukseen. Elettiin jo elokuun alkua. Kesä oli
edennyt huolestuttavan pitkälle savirakentamiseta
ajatellen. Varsinaiset rakennusaineet, savi ja olki,
oli hankittu edellisenä syksynä. Savi oli
nostettu kasaan maan pinnalle ja vehnän oljet paalattu
kovapaaleiksi.
Saviolkimassan sekoitus sujui yli odotusten. Maatalouden
muissa töissä käytettävät koneet
valjastettiin nyt uuteen käyttöön. Savivelli
sekoitettiin lietevaunussa vaunun omaa sekoistussysteemiä
apuna käyttäen. Valmista savilietettä
siirrettiin pienempään 'annostelijasäiliöön',
josta tarvittava määrä savea ruiskutetiinn
olkien joukkoon laakeassa altaassa. Varsinainen sekoitustyö
tapahtui tukkinosturiin kiinnitetyllä sokerijuurikastalikolla,
joka osoittautui erinomaiseksi välineeksi. Tarvittaessa
annosteltiin savilietettä lisää. Valmis
mass nostettiin traktorin peräkärrylle tekeytymään
pariksi päiväksi.
Elokuun lopussa alkoi saviseinä nousta vauhdilla.
Siirrettävien muottien avulla tehdyn savivalun
siään asetettiin vaakasuuntaisia riukujavahvistamaan
pitkää runkotolppaväliä (k/k 2100mm).
Myös ikkunakehikot laitettiin tässä vaiheessa
paikoilleen.
Talkooväkenä oli naapureita, tuttavia ja
sukulaisia, joilla kaikilla yhteisenä piirteenä
oli yltä päältä savinen olemus ja
innokas mieli: loistava juttu!
Seinien valmistuminen kesti pitkälle syksyyn maataloudne
syystöiden keskeyttäessä välillä
valutyöt. Märkä saviseinä jäi
talven säiden armoille. Tilanteeseen oli varauduttu
savimassan valmistusvaiheessa lisäämällä
joukkoon boorihappoa elinminoimaan hitaasta kuivumisesta
mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. Minkäänlaisia
merkkejä homehtumisesta ei seinissä ole koko
aikana ilmennyt.
Kevättalvella 1998 aloitettiin savitalon sisätyöt.
Keskelle lattiaa muurattiin luonnonkivinen takka,---.Sisäkatto
tehtiin syrjäämättömästä
laudasta. Lattia on osittain lankkua, osaksi tilalla
valmistettua savilaattaa.
Juhannuksen tietämissä ulkoseinät rapattiin
säänkestäviksi. Myöhemmin kesällä
tehtiin myös sisäpuolelle ohut rappaus."(3)
Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä
-kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus, Pirjo
Siipola, Lisensiaattityö, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin
osasto, 2000 (julkaisu A 29)
Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä
-kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus,
Pirjo Siipola, Lisensiaattityö, Oulun yliopisto,
Arkkitehtuurin osasto, 2000 (julkaisu A 29)
Maatalouden rakennukset, 1960
Savirakentaminen -kevytsavitekniikka; Franz Volhard,
Mikael Westermark, RAK, Helsinki 1994