LINKIT 
             
 INFO 
 



 Korjausrakentaminen 
 Uudisrakentaminen 
 Rakennusmateriaalit 

 

 

Outi Palttala-Heiskala, Arkinor Oy

 

Kevytsavirakentaminen

 
Riittiön tilan kevytsaviliukuvalurakenteella vuonna 2000 toteutettu saunarakennus.

Savesta ja korsiaineksesta tehtävä kevytsavi on kehitetty 1930-luvun Pohjois-Saksassa. Alusta asti sitä on käytetty sekä liukuvalutekniikalla sulloen puurungon täytteeksi sekä harkoiksi. Teknillisessä korkeakoulussa on tutkittu ja kehitetty huokoista ja hyvin lämpöäeristävää harkkoa, joka suunnitellussa rakennejärjestelmässä on ulkomitoiltaan 190*400*590 mm ja tiheydeltään 300-350 kg/kuutio. Tällöin mittauksissa saatiin lämmönjohtavuusluvuksi 0,12 W/mK. Kevytsavirakenne suojataan tuulelta rappauksella tai laudoituksen alle jäävällä slammauksella.(1)

Seuraavassa on lainaus Pirjo Siipolan lisensiaattityöstä (Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä -kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus), jossa hän kuvaa Singsbyn ekokylän kevytsavirakennuskohteiden (rakennusajankohta 1997-1999) tuomia kokemuksia: (2)

"Savirakentaminen kevytsavesta valmiita harkkoja käyttäen tai savimassasta liukuvalumentelmällä on vanha menetelmä, mutta meillä Suomessa vielä uutta ja koerakentemisasteella. --- Savirakentamista kokeiltiin Singsbyn ekokylässä opiskelijoiden rakentaman koetalon lisäksi kahdessa omakotitalossa. Toisessa ulkoseinät tehtiin kevytsaviseoksesta pääasiassa liukuvalumenetelmällä ja toisessa muurattiin seinää valmiista kuivuneista kevytsaviharkoista.

Savea ja etenkin olkea on saatavilla ja se on edullista. Singsbyssä oljet ostettiin lähistöltä maanviljelijöiltä ja savi vanhan tiilitehtaan montusta.

Kevytsavessa ei ole savea kuin nimeksi. Ennemminkin voisi seosta kutsua saviseksi oljeksi kuin olkiseksi saveksi. Olkimateriaalia kului paljon. Singsbyssä on käytetty kauran ja rukiin olkia. Ensimmäisenä kesänä kokeilut aloitettiin kauralla. Toisena kesänä kokeiltiin myös sekoittaa järviruokoa kauran kanssa. Seos oli onnistunut -järviruo'olla huomattiin olevan homehtumista estävä vaikutus. Lopussa kokeiltiin ruistakin ja se osoittautui myös hyväksi, jopa paremmaksi kuin kaura, sillä se ei ime niin paljon vettä. (tiedot perustuvat Okkosen talon ja Hipin talon rakennusaikana saamiin kokeumuksiin)

Singsbyn ekokylässä käytetty saviseoksen resepti on 1/5 vettä, 4/5 savea, 0,25 % soodaa ja 0,25 % vesilasia. Sekoittaminen tehtiin vanhoissa kylpyammeissa laastivispilällä. Saviseoksen annettiin seisoa yön yli ennen käyttöä. Juokseva saviseos kaadettiin kastelukannulla olkien päälle ja sekoitettiin talikolla tai polkemalla olkiin. Sekoittamisen jälkeen kevytsavi sullottiin harkkomuotteihin tai -puristimeen tai kannettiin suoraan seinälle liukuvalumuottien sisään. Kevytsavi toimii kantavana rungon täytemateriaalina. Seinävalu tehtiin kaksoispuurungon väliin noin 40 cm paksuksi. Muotteina toimivat pitkät lankut tai levyt, jotka pultattiin kiinni valun ajaksi ja siirrettiin sitä mukaan ylöspäin. Seinärakenteen tiivistäminen tapahtui sullomalla puukapulalla tai polkemalla, nurkista ja reunoilta tiukkaan ja keskeltä ilmavammaksi. Ikkuna- ja oviaukotukset tehtiin sitä mukaa, kun valu eteni. Muottilankut voitiin poistaa välittömästi seinän täytyttyä. Muu rakennustyö voitiin suorittaa saviseinän kuivuttua. Saviseinän teko osoittautui työvaltaiseksi ja raskaaksi, joskin verrattain yksinkertaiseksi työvaiheeksi.

Kevytsaven soveltuvuudesta rakennusmateriaaliksi Suomen olosuhteissa on oleellisinta sen kuivumisaika. Suomen kesä on lyhyt ja joskus myös hyvin sateinen. Paikalla rakentamisen kuivumisajan hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Singsbyssä huomattiin, että toukokuussa valettu kevytsaviseinä on kuiva syksyllä -kesä siis riittää kuivumisajaksi tällä (Vaasan) korkeudella. ---On erittäin tärkeää suojata jo valmiit harkot tai rakenteet sateelta ja vesihöyryltä. ---Kevytsaviharkot kuivuvat nopeammin, muutamassa viikossa suotuisissa olosuhteissa.---Harkkojen tekemisen jouduttamiseksi lainattiin Turun maaseutupiiriltä hydraulinen puristin, jolla harkot voidaan puristaa tehokkaammin ja nopeammin. Harkkojen tekeminen etukäteen osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Harkot saatiin kuivumaan hyvin j akuivia harkkoja voitiin muurata vielä myöhemmällä syksyllä. Kuivien saviharkkojen liikuttelussa muodostuvan pölyn suuri määrä oli rakentajille yllätys." (2)

Myönteisiä kokemuksia sekä rakennusajalta, että varsinkin rakennuksen käytöstä on kertynyt Riittiön tilalla matkailukäyttöön tehdyistä kevytsavirakennuksista. Seuraavassa kuvaus Riittiön Juhlatalon rakennusvaiheista:

"Pohjapinta-alaltaan 55 neliön suuruisen rakennuksen suunnitelmat valmistuivat kesällä 1997 ja rakentaminen aloitettiin samantien. Kesän helteen kourissa uurastettiin jykevät perustukset, tietenkin Vehmaan punaisesta graniitista. Kivet olivat aikoinaan toimineet sokkelikivinä, mutta uuteen kohteeseen istuttaminen vaatikin jo monenlaista tekniikkaa ja apuvälineitä kaivurista tukkinosturiin. Runkotolppien pysytyksen ja haapalautaisen vesikatonteon jälkeen päästiin itse asiaan, eli savimassan sekoitukseen. Elettiin jo elokuun alkua. Kesä oli edennyt huolestuttavan pitkälle savirakentamiseta ajatellen. Varsinaiset rakennusaineet, savi ja olki, oli hankittu edellisenä syksynä. Savi oli nostettu kasaan maan pinnalle ja vehnän oljet paalattu kovapaaleiksi.

Saviolkimassan sekoitus sujui yli odotusten. Maatalouden muissa töissä käytettävät koneet valjastettiin nyt uuteen käyttöön. Savivelli sekoitettiin lietevaunussa vaunun omaa sekoistussysteemiä apuna käyttäen. Valmista savilietettä siirrettiin pienempään 'annostelijasäiliöön', josta tarvittava määrä savea ruiskutetiinn olkien joukkoon laakeassa altaassa. Varsinainen sekoitustyö tapahtui tukkinosturiin kiinnitetyllä sokerijuurikastalikolla, joka osoittautui erinomaiseksi välineeksi. Tarvittaessa annosteltiin savilietettä lisää. Valmis mass nostettiin traktorin peräkärrylle tekeytymään pariksi päiväksi.

Elokuun lopussa alkoi saviseinä nousta vauhdilla. Siirrettävien muottien avulla tehdyn savivalun siään asetettiin vaakasuuntaisia riukujavahvistamaan pitkää runkotolppaväliä (k/k 2100mm). Myös ikkunakehikot laitettiin tässä vaiheessa paikoilleen.

Talkooväkenä oli naapureita, tuttavia ja sukulaisia, joilla kaikilla yhteisenä piirteenä oli yltä päältä savinen olemus ja innokas mieli: loistava juttu!

Seinien valmistuminen kesti pitkälle syksyyn maataloudne syystöiden keskeyttäessä välillä valutyöt. Märkä saviseinä jäi talven säiden armoille. Tilanteeseen oli varauduttu savimassan valmistusvaiheessa lisäämällä joukkoon boorihappoa elinminoimaan hitaasta kuivumisesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. Minkäänlaisia merkkejä homehtumisesta ei seinissä ole koko aikana ilmennyt.

Kevättalvella 1998 aloitettiin savitalon sisätyöt. Keskelle lattiaa muurattiin luonnonkivinen takka,---.Sisäkatto tehtiin syrjäämättömästä laudasta. Lattia on osittain lankkua, osaksi tilalla valmistettua savilaattaa.

Juhannuksen tietämissä ulkoseinät rapattiin säänkestäviksi. Myöhemmin kesällä tehtiin myös sisäpuolelle ohut rappaus."(3)

 

 

 

 

lähteet:

  1. Luonnonmukaiset rakennusaineet; Mikael Westermarck, Eija-Reetta Heuru, Bengt Lundsten, Rakennustieto Oy, Helsinki 1998
  2. Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä -kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus, Pirjo Siipola, Lisensiaattityö, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, 2000 (julkaisu A 29)
  3. "Juhlat metsässä" artikkeli
   
 Linkkejä

Saviyhdistys: http://koti.mbnet.fi/saviry/

Luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikkö: http://www.hut.fi/Yksikot/LRT/

 

Kirjallisuutta

Luonnonmukaiset rakennusaineet; Mikael Westermarck, Eija-Reetta Heuru, Bengt Lundsten, Rakennustieto Oy, Helsinki 1998

Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä -kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus, Pirjo Siipola, Lisensiaattityö, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, 2000 (julkaisu A 29)

Maatalouden rakennukset, 1960

Savirakentaminen -kevytsavitekniikka; Franz Volhard, Mikael Westermark, RAK, Helsinki 1994