|
Pölkkysavimuuri on noin 30-60 cm pituisista
kuivista puuosista (jätepuu, halot, pölkyt) savilaastilla
muurattu kantava seinärakenne. Rakennetta on käytetty
pula-ajan rakentamisessa sekä asuinrakennuksissa että eläinsuojissa.
Pölkkysaviseinät on perinteisesti
suojattu rappaamalla, jolloin seinän rakennetta on vaikea
erottaa muista muuratuista rakenteista. Rakenne sopii hyvin
orgaanisiin muotoihin, mutta nurkat tarvitsevat esim. lankkusidonnan.
Muuten siteenä on käytetty muurauskerrosten välissä galvanoitua
piikkilankaa, rimoja tai lautoja. Laastin koostumuksena on
savi, johon on sen lihavuudesta riippuen lisätty 3-5
osaan hiekkaa, 1-3 osaa sahanpurua . lähde: Mikko Kylä-Markula
ja Luonnonmukaiset
rakennusaineet; Mikael Westermarck, Eija-Reetta Heuru, Bengt
Lundsten, Rakennustieto Oy, Helsinki 1998
Savirakentamiseen perehtynyt rakennusarkkitehti
Teuvo Ranki kirjoittaa artikkelissaan "Savi kotieläinrakennusten
materiaalina" pölkkysavitekniikasta seuraavasti:
| "Useita kotieläinrakennuksia
on rakennettu menetelmällä, jossa kuivia, n.
300 mm:n pituisia puunpätkiä käytetään
"tiilinä" ja muurataan niistä seinät
savesta ja sahanpurusta tehtyä laastia käyttäen.
Puut voivat olla esim. hirrenpätkiä tai isokokoisia
pilkkeitä. Seinän pituussuuntaisia lautoja käytetään
isoissa rakennuksissa muurauskerrosten välissä
jäykistämään seinää. Pölkkyseinän
varaan voidaan rakentaa välipohja- ja vesikattorakenteet,
kuten massiivisavitekniikassakin. Kirjassa "MAATALOUDEN
RAKENNUKSET" (1960) on menetelmästä hyvä
ohje. Tätä menetelmää on käytetty
myös aivan viimeaikoina, mm. savusaunojen rakentamisessa."
(katso myös Savi rakennusmateriaalina) |
Uusia pölkkysavikohteita on viime vuosina
tehty mm. vapaa-ajan asumiseen ja savusaunoiksi. Tutustumiskohteita
löydät tuotteet
sivulta.
Sivun kuvat on otettu tammikuussa 2003 Urpolan
kartanon pihapiiristä. Pölkkysavi-rakenteinen savusaunan
runko on rakennettu kesällä 2000 ja saunomaan on
päästy kesällä 2002. Sen läheisyyteen
on valmistumassa pesutilat ja takkatupa. Näiden lisäksi
pihapiirissä on olkipaali-savirakenteinen Villa
pellavista. Talot on suunnitellut ja toteuttanut Mikko
Kylämarkula.
Kartano Urpolan savusaunan kiuas lämmitetään ulkoakäsin.
|
