Rakennus
Ihmiset ovat vuosisatojen ajan rakentaneet talonsa läheltä löytyvistä kestävistä ja
turvallisista luonnon materiaaleista. Rakennuspaikaksi
on Suomessa vallittu lämmin ja kuiva rinne tai mäentörmä,
jossain muualla auringolta suojautuminen on taas ollut
tärkeämpää. Tätä silloisten
ekonomististen olosuhteiden aiheuttamaa rakennusperinnettä arvostetaan
nykyisin paitsi historiallisten ja esteettisten arvojensa
takia myös ekologisena ja luonnonmukaisena tapana
rakentaa. Myös rakennuksen perusmuodon yksinkertaisuus
sekä esimerkiksi rakennusta suojaavien rakennusosien
riittävän mitoituksen tärkeys on löydetty
uudestaan. Rakennukset nostetaan taas kivirakenteella irti
maasta ja seiniä suojaamaan rakennetaan kunnon räystäät
sekä kattokulma määritellään katemateriaalille
sopivaksi.
Rakennusmateriaalit
Suomessa luontevaa luonnonmukaisuutta on runsas paikallisen ja vähän
jalostetun puun käyttö. Mitä kauemmas puuta kuljetetaan
ja mitä enemmän materiaalia koneellisesti työstetään
sitä enemmän valmis rakennusosa kuormittaa ympäristöä.
Useimmiten myös materiaalin kierrätysmahdollisuudet heikkenevät
ja sen hinta kasvaa nousevan jalostusasteen myötä.
Kutakin rakennusmateriaalia tulisi tarkastella kokonaisuuden
ehdoilla, kiveä tai tiiltä käytetään
kosteuskuormaa tai tulta kohtaavissa rakenteissa ja höylättyä sekä suojakäsiteltyä puupintaa
kosketukselle ja lialle alttiissa rakennuksen osassa, kun
taas sisäkatoissa palvelisi hyvin käsittelemätön
sahalautakin.
Ympäristö
Luonnonmukaisessa rakentamisessa tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren
aikaisia ympäristövaikutuksia. Jossain rakenteissa on järkevää käyttää myös
paljon energiaa kuluttaneita tai synteettisesti valmistettuja materiaaleja.
Niiden osalta valinnoissa painottuvat materiaalien erikoisominaisuudet;
esimerkiksi muoviset vesi- ja viemäriputket toimivat tehtävässään
hyvin ja ovat lisäksi liitostekniikkansa ansiosta kierrätettävissä.
Muoveja, metalleja ja lasia käytettäessä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota
niiden kierrätysmahdollisuuteen (esim. kiinnitysdetaljit suunnitellaan
niin, että kierrätys ja huolto on yksinkertaista).
Energia
Koko rakennuksen elinkaaren aikana merkittävin energiankuluttaja
on Suomen ilmastossa normaalisti lämmitys, eikä esimerkiksi
rakennusmateriaaleihin sitoutunut energia. Siksi yhä vähemmän
lämmitysenergiaa käyttävät rakennukset ovat ympäristön
kannalta tärkeitä kehityskohteita.
Kuitenkin yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota
käytettävän energian laatuun. Mikäli
matalaenergiarakennus käyttää energianaan
vain sähköä, sen käyttämän
primääri- eli kokonaisenergian määrä nousee
jopa suuremmaksi kuin puulla lämpiävän tavallisen
vastaavan kokoisen rakennuksen. Tämän lisäksi
täytyy ottaa huomioon energian lähteiden uusiutuvuus
ja muut ympäristövaikutukset, ratkaisujen kestävyys
ja huollettavuus sekä käytön selkeys ja
helppous. Mitä monimutkaisempaa tekniikkaa asumiseen
ja taloihin liittyy, sitä vaikeampaa on yleensä kokonaisuuden
hallinta.
Suosi siis yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä uusiutuvan
energian käyttöön perustuvia ratkaisuja.
|
