|
Puu on Suomessa paikallisesti saatavilla oleva,
uusiutuva, kestävä ja monipuoliset rakennustekniset
ominaisuudet omaava luonnonmukainen rakennusaine. Puu eristää ja
kuitenkin myös varaa lämpöä. Puu on luja,
mutta helposti työstettävä materiaali. Sillä on
myös hyvä kosteusvastus ja silti paljon kosteuskapasiteettia.
Puu on helposti kierrätettävää ja hävittettävää.
Puu on ekologisesti, esteettisesti ja ekonomisesti
erinomainen raaka-aine, kunhan sitä käytetään
oikein. Puun rakenne ja ominaisuudet pitää tuntea
ja huomioida rakenteita ja rakennusta suunniteltaessa. Luonnollisesti
tuotteen pitkä kuljetus- ja jalostusketju lisäävät
materiaalin ympäristökuormitusta, joten kannattaa
valita paikallisia ja mahdollisimman vähän prosessoituja
puutuotteita.
Puurakennuksen kosteustekninen toiminta
Tärkeimpiä asioita puurakennuksen
kosteusteknisen toimivuuden kannalta ovat:
- Rakenteellinen suojaus ulkoisia kosteusrasituksia kohtaan
(räystäät, perustuskorkeus, pintamaan muotoilu,
sadevesien ohjaus, maakosteuseristys)
- Rakenteen suojaus sisäisiä kosteusrasituksia
kohtaan (sisäilman kosteus, putkivuodot ja muut kosteusvauriot
Puurakennusvaihtoehdot
Suomessa on perinteisesti rakennettu hirrestä erityyppisin
lamasalvosratkaisuin ja pystyhirsirakenteet ovat olleet aina
harvinaisia. Hirsirakentaminen on ollut pientaloissa vallitseva
rakennusmuoto aina 1940-luvulle asti. Sodan jälkeen
puuta tarvittiin vientituotteeksi ja silloin yleistynyt rankorakenne
säästi puuta ja hyödynsi myös sahateollisuuden
sivutuotetta sahanpurua. Toinen puisen pientalorakentamisen
mullistava vaihe oli jo 1960-luvulla jolloin eristeeksi vaihdettiin
rakennusteollisuuden markkinoinnin kautta mineraali- ja lasivillat.
1980-luvulta asti on eristevaihtoehdoiksi tulleet esille
luonnonkuitupohjaiset eristeet: selluvilla, pellava ja turve
sekä viime vuosina edelleen edulliset sahanpuru ja kutterinlastu.
Eristeen valinnalla on laajemminkin merkitystä rakennejärjestelmään.
Kosteuskapasiteettia omaavat luonnonkuitueristeet voidaan
rakentaa ns. hengittävällä rakennejärjestelmällä ja
kivipohjaiset eristeet tarvitsevat höyrynsulkumuovin.
Hirsirakentaminen
Massiivihirsi toimii rakennuksen sekä kantavana
runkona että lämmöneristeenä ja edelleen
lämpöä varaavana rakenteena. Tampereen teknillinen
yliopisto (entinen TTKK) on tehnyt tutkimusta massiivirakenteiden
lämpötekniikasta ja näyttäisikin siltä,
että toistaiseksi käytettävät lämpötekniset suureet
eivät tee oikeutta hirren lämpötaloudelliselle
toimivuudelle.
Ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen
energiatalouteen tutkimus:
http://www.kolumbus.fi/finnmappartners/rym/ulkosein.htm
Rakennuksen lämpöhäviöiden laskenta
ja siihen liittyvät virhelähteet (edellisen tutkimuksen
jatkohanke):
http://www.ce.tut.fi/talonrakennustekniikka/pdfs/talrak_lampohav.pdf
Vuoden 2003 lokakuun alusta voimaan tulleet tiukemmat
lämmöneristysmääräykset vaikeuttavat
perinteistä hirsirakentamista, kun rakennuksen rakenteiden
lämpötaloutta tarkastellaan vain u-arvojen kautta.
Uudet määräykset suosivat lämmöntalteenottoa
energiansäästötapana ja edistävät
näin sähköenergian käyttöä verrattuna
esim. ekologisempiin aurinko- tai puulämmitysenergiaan.
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied2002/ym02181.htm
Täyspuurakenne toimii kosteusteknisesti
varmasti monenlaisissa olosuhteissa. Puulla on hyvä kosteusvastus
sen vesihöyrynläpäisevyys (kg/msPa x 10(-12 on
.
Perinteinen hirsien veisto käsityönä on
saanut rinnalleen teollisen hirsirakentamisen. Hirrenveistotaito
uhkasi kadota vanhojen ammattimiesten mukana, mutta viimevuosien
aikana on hirsitöitä opetettu eripuolilla Suomea.
Hirsitöiden osaajia löytyy mm. Hirsitaito yhdistyksen
sivuilta: http://www.hirsitaito.fi/fin/yleista.htm
Rankorakentaminen
tarkoittaa pystyrunkoista kevyttä seinärakennetta,
jossa puu toimii kantavana rakenneosana ja seinä on
rakenteeltaan monikerroksinen (sisäpintamateriaali,
höyry/ilmansulku, eriste, tuulensuoja, ilmarako ja ulkoverhous).
Rankorakenne voidaan toteuttaa paikallarakennuttuna ns. pitkästä tavarasta
tai esivalmistelluista osista precut- tai platform-menetelmiä soveltaen
tai tehtaalla valmistetuista seinäelementeistä.
Rakennustietosäätiön puurakentamista
perusteellisesti käsitteleviä ohjekortteja löytyy
myös netistä, suoraan linkitettyjen korttien kuvaus
on lainaus kyseisen kortin etusivulta:
RT
82-10560- ohjekortissa käsitellään puurakenteisen
asuintalon ala-, väli- ja yläpohjarakenteita
sekä ulko- ja väliseinärakenteita. Esimerkit
soveltuvat 1...2-kerroksisiin yhden tai useamman huoneiston
asuinrakennuksiin, joissa huoneistot voivat sijaita
myös päällekkäin (kaksikerroksinen
kerrostalo).
http://www.rakennustieto.fi/82-10560/index.htm
RT
82-10693-ohjekortissa käsitellään avoimella
puurakennejärjestelmällä (platform-
eli tasorakentaminen) toteutettavan 1...2-kerroksisen
yhden tai useamman huoneiston puutalon ala-, väli-
ja yläpohjarakenteita, ulko- ja väliseinärakenteita
sekä rakenteiden liitoksia. Ohjeet on tarkoitettu
ensisijaisesti määrämittaisia valmisosia
hyödyntävään paikallarakentamiseen,
mutta niitä voidaan soveltaa myös elementtirakentamiseen.
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10693/index.htm
RT
82-10571-ohjekortissa käsitellään
puurakenteisen asuintalon puisia julkisivuverhouksia, sekä niiden
suunnittelua ja asennusta. Ohjeet on tarkoitettu paikallarakentamiseen,
mutta ne soveltuvat myös teolliseen talotuotantoon. http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10571/index.htm
RT
82-10582-ohjekortissa käsitellään puuaineisia
sisäverhouksia, sekä niiden
suunnittelua ja asennusta. Verhouksia havainnollistavat
piirrosesimerkit on esitetty puurakenteiseen asuintaloon,
mutta ratkaisut ovat sovellettavissa myös muihin
rakennuksiin. Ohjeet on tarkoitettu lähinnä paikallarakentamiseen,
mutta ne soveltuvat myös teolliseen talotuotantoon.
http://www.rakennustieto.fi/rtnet/10582/index.htm
|
